Aineiston keruu vanhoillislestadiolaisten taloudellisesta toiminnasta jatkuu

Lapin yliopistossa tehdään tutkimusta vanhoillislestadiolaisuuden taloudellisesta toiminnasta.

Aineistonkeruu on alkanut syksyllä 2015 ja se jatkuu syksyyn 2016 asti.

Tutkimukseen voi osallistua ottamalla yhteyttä sähköpostilla tai puhelimitse. Voit kirjoittaa omista kokemuksistasi tai voit tarjoutua haastateltavaksi. Kaikki yhteydenpito ja siitä saatava tieto on täysin luottamuksellista.

Muun muassa tällaisista asioista tutkimuksessa ollaan kiinnostuttu:

Oletko vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluva yrittäjä?

  • miksi olet alkanut yrittäjäksi? mikä on motivoinut yrittäjän uran valinnassa?
  • millainen merkitys lapsuuden kodilla, sukulaisilla tai tuttavilla on ollut yrittäjyyden aloittamiseen?
  • millä tavoin vanhoillislestadiolaisuus tai liikkeeseen kuuluminen edistävät taloudellista toimintaa?
  • millä perusteilla olet rekrytoinut työntekijöitä yritykseen? millä perusteilla teet yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa?
  • millaista on taloudellinen yhteistyö vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien yritysten tai yrittäjien kanssa? millaista on kilpailu muiden vanhoillislestadiolaisten yrittäjien kanssa
  • miten hengellinen vakaumus vaikuttaa yrittämiseen?
  • miten arvioit vanhoillislestadiolaisten yrittäjien aluetaloudellisen merkityksen?

Oletko työskennellyt vanhoillislestadiolaisten omistamassa tai hallinnoimassa yrityksessä tai työpaikassa?

  • millaisia kokemuksia sinulla on ollut johtamiseen, työilmapiiriin, palkkaukseen tai muissa työntekemiseen liittyvissä asioissa?
  • onko hengellisyys/uskonnollisuus näkynyt jollakin tavalla työpaikalla tai työpaikan sosiaalisissa suhteissa?

Onko sinulla kokemuksia taloudellisesta toiminnasta tai yhteistyöstä vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvien yritysten tai yrittäjien kanssa?

  • oletko tehnyt yritysyhteistyötä vanhoillislestadiolaisten yrittäjien tai yritysten kanssa? millaisia kokemuksia sinulla on asiasta?
  • oletko ostanut palveluksia tai tuotteita liikkeeseen kuuluvilta yrittäjiltä tai yrityksiltä? millaisia kokemuksia sinulla on asiasta?
  • onko sinulla kokemuksia omakotitalojen tai osakehuoneistojen rakentamiseen, remontointiin tai isännöintiin, jossa yhtenä osapuolena on ollut vanhoillislestadiolainen yritys tai yrittäjä?

Tutkimuksen toteuttaa dosentti Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: Aini.Linjakumpu@ulapland.fi. tai postitse: Aini Linjakumpu, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi.

Kahdenkeskiset haastattelut voidaan sopia sähköpostilla tai puhelimitse. Asiaan liittyvät tiedustelut ylläolevaan sähköpostiin. Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimuksen tekijästä: http://www.ulapland.fi/?deptid=27154 ja http://linjakumpu.blogspot.fi/

Uskonto, politiikka ja raha: Poimintoja puheenvuoroista

Lapin yliopistolla 27.11.2015 järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin tutkimuksen ja tieteen suhteista uskontoon ja yhteiskuntaan. Uskonto, politiikka ja raha” -seminaari toimi alkusysäyksenä perustettavalle Uskonnon ja yhteiskunnan tutkimuksen verkostolle. Seminaarin puhujien taustat olivat monipuolisia verkoston tavoitteiden mukaisesti.

Tuomas Martikainen
Tuomas Martikainen

Turussa sijaitsevan Siirtolaisuusinstituutin johtaja, uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen, luotasi suomalaisen maahanmuuton historiaa ja sen vaikutuksia Suomen uskonnollisiin ryhmiin. Martikainen esitteli nykyhetken maahanmuuttotilannetta valottavia tutkimustuloksia ja tilastoja, jotka suhteuttivat tilannetta historian kulkuun ja länsimaiden paikallisiin yhteyksiin. Martikainen esitti, että jos uskonnollisia ja etnisiä ryhmiä suljetaan aktiivisen yhteiskunnan ulkopuolelle, eikä heillä ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, ryhmä kääntyy sisäänpäin ja ryhmän arvot jäävät tai muuttuvat poikkeavammiksi yhteiskunnan valtaväestön arvoista. Mikäli poissulkemista ei tapahdu, ryhmän arvot mukautuvat ympärillä olevaan yhteisöön.

Teemu Taira
Teemu Taira

Helsingin yliopiston uskontotieteen oppiaineen yliopistonlehtori Teemu Taira luennoi maallisen ja uskonnon erottelusta länsimaisten tieteilijöiden ja uskontokriitikoiden puheenvuoroissa. Taira kertoi, kuinka 1960-luvulta lähtien useat puheenvuorot julistivat jumalan kuolleeksi maallistuvassa yhteiskunnassa. Viime vuosien aikana uskontoaiheinen keskustelu on kasvanut näkyvyydessään myös Suomessa esimerkiksi suvivirren kieltämisestä käydyn keskustelun kaltaisina ilmiöinä. Tairan mukaan uskonnoksi määrittely tuo ryhmälle erityisstatuksen, joka tuo etuja ja vahvistaa ryhmän asemaa valtion sisällä. Taira viittasi esityksensä aikana muun muassa Craig Martiniin, joka näkee uskonnoksi luokittelun tapana kesyttää toisinajattelijat. Tairan mukaan uskonnon ja maallisen käsitteiden analyyttinen määrittely ei ole välttämätöntä. Kun näitä määritelmiä kuitenkin käytetään, on mielenkiintoista tutkia, miten niitä käytetään ja mitä niiden käytöllä saadaan aikaan.

Mika Luoma-aho kysyi luennossaan, miksi on uskonnollista väkivaltaa, ja avasi kysymystään väitteellä, ettemme ole yhtä hyviä tunnistamaan maallista väkivaltaa. Luoma-ahon mukaan uskonnollisilla ryhmillä nähdään olevan väkivallan aloittajan rooli. Ajanlasku aloitetaan väkivallan osalta uskonnollisen ryhmän tekemästä toiminnasta, vaikka tapahtumasarjan historia kertoisi muuta.

Seminaari 157
Mika Luoma-aho ja yleisö.

Seminaarin toinen osa keskittyi vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen tutkimukseen. Teologian maisteri, uskonnon ruumiillisuudesta väitöskirjaansa viimeistelevä Meri-Anna Hintsala kertoi vanhoillislestadiolaisten nettikeskusteluista löytämistään havainnoista. Hintsala kuvaili keskusteluiden pohjalta vanhoillislestadiolaisuuden näyttäytyvän menestysteologiana, jossa ihmisen pahuus ilmenee ruumiillisuutena. Ruumis ja henki ovat voimakkaassa vastakkainasettelussa: esimerkiksi uupumus nähdään maallisen paineena ruumiissa ja kiitollisuus toimii pyhää ylläpitävänä ja varjelevana tunteena. Toisaalta ahdistus puolestaan on strategisen hiljaisuuden tuote ja myös toimijuuden mahdollistaja. Hintsalan esitys sai aikaan keskustelua yleisön kanssa. Hän päätyi toteamaan, että nettikeskustelut ovat vanhoillislestadiolaisuudessa pienen ryhmän käymää keskustelua, mutta toisaalta nettikeskusteluissa esille nousseet asiat ovat myöhemmin nousseet myös julkiseen keskusteluun vanhoillislestadiolaisten joukossa.

Iltapäivän kahdessa viimeisessä puheenvuorossa dosentti Aini Linjakumpu sekä yliopistonlehtori Tapio Nykänen kertoivat alkuvaiheessa olevan tutkimuksensa lähtökohdista.

Linjakumpu totesi esityksessään, että uskonnon ja talouden suhteita täytyy tutkia, sillä tiukan yhteisöllisessä liikkeessä, kuten vanhoillislestadiolaisuudessa, kaikilla elämän osa-alueilla on merkityksensä myös uskon kannalta. Taloudellinen toiminta on rajapinta uskonnollisen yhteisön ja muun maailman välillä.

Nykänen kertoi tutkimuksensa tavoitteeksi tutkia vanhoillislestadiolaisten sosiaalisten verkostojen suhdetta kunnallispolitiikkaan.

Vaikka sukupuoliset painotukset eivät tullut voimakkaasti esille Linjakummun ja Nykäsen esityksissä, keskustelun aikana kävi ilmi, että vanhoillislestadiolainen yritystoiminta näyttäytyy vahvemmin maskuliinisena toimintana. Toisaalta Nykäsen mukaan kunnallispoliittinen vaikuttaminen ei toistaiseksi vaikuta voimakkaasti sukupuolittuneelta.